Kiusaamiseen liittyy omien rajojen tunteminen. Eli itsetuntemus on tässäkin asiassa tärkeää.
Mikä minusta tuntuu hyvältä? Kuinka paljon voin ymmärtää toista, asettumatta itse uhrin rooliin?
Entäs se, että käännä toinen poski, kun kiusataan. Mitä se vois tarkottaa?
Ehkä se voi tarkottaa sitä, että ei lähe mukaan kiusaamiseen samalla kielellä. Vaan yrittää herättää kiusaajan näkemään omaa käytöstään, ilman hyökkäystä. Koska jos hyökkäis niin kiusaaja on varmasti vahvempi siinä osa-alueella, koska hän on jo siinä roolissa.
Yliymmärtäminen on kyllä yhtä kauheaa kun kiusaaminen, eikä seuraukset oo ku käytöksen jatkumoa. Eli täytyy kyllä myös laittaa asioille stoppi, joskus se vaan ottaa aikansa, ja kai silläkin on oma tarkoitus. Seistä omilla jaloillaan, uskoa että sillä on merkitystä, miltä minusta tuntuu. Ja sillä, että vaikka kuinka ymmärtäis toisen pahan olon, ei siitä ole mitään hyötyä antaa toisen astella ylitse.
keskiviikko 5. toukokuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti