Kaukaa katsellen Lintu suki siipiään ja valmistautui kastehelmiäiseen. Se oli aina yhtä kaunista katsottavaa. Poro kohotti katseensa tunturipurosta ja näki Runon. Hänet valtasi suunnaton sisäinen rauha ja yhtä aikaa hirmuinen halu. Halu olla yhtä. Poron ja Runon katseet kohtasivat eikä enempää tarvittu.
Sillä hetkellä kun heidän katseensa kohtasivat ja heistä tuli yhtä, kuin väreilevä aalto, joka leviää alkupisteestään tasaisesti ympärilleen. Koko luomakunnan värit kirkastuvat kuin kastehelmen raikkaus joka putsaa pölyt mennessään. Siitä tulee nimitys kastehelmiäinen. Se on siis tarina siitä, kun rakkaus koskettaa, kahdesta tulee yksi, kuin suuri kastehelmi, joka luo kauneutta ympärilleen missä kulkevatkaan - yhdessä tai erikseen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti