Poro ja Joutsen

Osa II

Toisaalla Hupu-poro hyppäsi melkein kuusen latvaan säikähdettyään niin paljon tuota kummallista ääntä, joka hänet herätti. Hän oli niin ärsyyntynyt että hän murisi ja kiehui kiukusta. Hän ei inhonnut mitään niin paljon kuin sitä, että hänet herätettiin ennen aikojaan. Hupu-poro päätti lähteä katsomaan mikä oli tämä meteli ja aikoi sanoa suorat sanat metelin aiheuttajalle.
Kamelin ääni alkoi käheytyä avun huutamisesta ja hän ryhtyi nokkimaan jäätä ympärillään. Hupu-poro hieraisi silmiään, näkeekö hän näkyjä. Eihän se voi olla, on se, se on Kameli. Mitä ihmettä Kameli tekee täällä jo nyt? Sitten Hupu muisti viime vuoden tragedian ja arveli ihan oikein; Kameli surun murtamana oli sekoittanut sisäisen tutkansa ja oli nyt suuressa hädässä.
Hupu-poro töräytti ilmoille heidän keskinäisen tunnushuutonsa niin rohkaisevasti kuin vain osasi. Kameli nosti päänsä ja hänestä tuntui kuin satatuhatta kiloa olisi pudonnut hänen höyheniltään ja hän röyhisteli sulkiaan ja siipiään. Rakas Hupu-poro oli löytänyt hänet.