Poro ja Joutsen

OSA I

Oli ollut varsin kummallinen talvi, välillä paukkupakkaset oli koitelleet kestävimpienkin talojen uuninpankoja. Toisaalta taas eipä monesti näe kuinka joki sulaa ja joutsenet saapuvat kesken helmikuuta.
No niinhän siinä kävi, että joutsen, joka sai sittemmin kutsumanimen kameli, koska poro ei osannut sanoa v:tä eikä r:ää, niin asiaan.. eli joutsenen sisäiset tutkat olivat menneet aivan sekaisin muuttuvien säätilojen takia. Myös hän oli surun murtama, koska hänen kumppaninsa oli edellisellä muuttomatkalla lentänyt kohti sähkölinjoja ja nyt hän oli yksin. Niin yksin, että hän lensi kesken helmikuun tänne Pohjolaan.
Kamelin onneksi oli juuri tämä sula jakso käynnissä, joten hän sai ravintoa joesta. Kylmää se oli silti. Kyllä Kameli ihmetteli sitä, että lunta oli vielä näin paljon. Olikohan tämä nyt ihan normaalia, hän mietti. Tuli yö ja kameli nukkui. Pakkanen kiristyi taas ihan yllättäen. Hän heräsi aamulla eikä voinut uskoa mitä oli tapahtunut. Vesi hänen ympärillään oli jäätynyt, eikä hän voinut liikkua mihinkään. Ainoastaan räpylöitä Kameli pystyi jään alla liikuttelemaan. Hän rupesi huutamaan apua henkensä edestä.