Miten löytää tasapaino omien tavoitteidensa kanssa? Missä menee raja, mitä kohti pyrkiä? Missä pysähtyä? Hain yhteen juttuun, enkä ollu ollenkaan varma, haluanko hakea. En päässy edes ekasta osiosta seuraavaan. Toisaalta halusin ihan hirveästi pärjätä, mutta toisaalta taas en sitten ollut ollenkaan varma haluaisinko. No, kuitenkin ajattelin antaa mahdollisuuden tilaisuudelle. Mutta annoinko kuitenkaan, koska en ollu satasella mukana.
Älytöntä on kun aika ja tapahtumat menee eteenpäin ja ratkaisut pitää kuitenkin tehdä. Jos ei ehdi mielessään mukaan siihen, miten päin haluaisi toimia, niin jääkö elämä puolittaiseksi. Eräs Sjöval Pietilän mukaan pitää subjektina elämistä minän eheyden lähtökohtana. Eli että elää elämäänsä subjektiivisesti eikä itsensä ulkopuolella. Hirsjärven mukaan ihmiskuvan määrittelyssä yksi olennainen kysymys on mihin ihmisellä on mahdollisuuksia?
Periaatteessa mitä vapaampi ihminen on itse päättämään mitä kohti pyrkii, sitä enemmän mitataan hänen todellinen halu pyrkiä kohti tavoitteitaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti