Raitsun huilun soitto kuulosti tältä.. trht trht trhyyt tsidip di dii.. thydydyduu da duu.. sitä voisi kuunnella aika kauan kyllästymättä. Se vähän kuin kutitteli korvia niin että ne rupesivat hörisemään. Sitten kun sitä oli vähän aikaa kuunnellut alkoi omat ajatukset virrata valtoimenaan kuin keväinen vuoristopuro, raikkaana ja vapaana, tullen ulos omista aivoituksista tavalla, joka pisti tekemään kaikkea. Vaikka kärrynpyöriä tai kuperkeikkoja tai yrittämään hypätä niin korkealle kuin pystyisi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti