Raidallinen Lohikäärme ja Majakkasaari

Majakkasaari oli vihreän vehreä. Aurinkoisena päivänä, jolloin oli lempeä tuuli, se näytti pehmeältä ja raikkaalta paikalta, myös sellaiselta, mihin voi kellahtaa katselemaan taivaalla liikkuvia pilviä ja unelmoida tai miettiä mitä kaikkea salaisuuksia saari pitää sisällään. Myrskyisenä päivänä saari näytää kohtalonsa hyväksyvältä jämäkältä paikalta, joka hyväksyy luonnon piiskaamiseen, sateen ja ukkosen iskut, meren tyrskyt ja tuulen ulvonnan. Tällöin yksi hyvä paikka olla on Raitsun tuvassa Majakassa ja juoda lämpimän höyryävää kaakaojuomaa, isoon vilttiin kääriytyneenä takan edessä.

Raidallinen Lohikäärme ja Majakkasaari

Raitsu oli ottanut mukaan huilunsa. Se oli tinasta tehty pilli. Pilli oli Raitsun 93:s pilli, koska kun Raitsu opetteli puhaltamaan sitä, niin aika monta kertaa, ennen kuin hän oppi oikean puhallustekniikan huilu ehti sulaa, koska Lohikäärme kun oli, suusta pääsi pieniä liekkejä, jotka sulattivat huilun. Menninkäinen nimeltään Pat, oli hänen ystävänsä jolla oli huilunsoittotaito hyppysissään. Eräänkin kerran oli Pat Raitsulle toistanut toistamisen jälkeen trillejä, joiden makuun päästyään Raitsu oli aivan lumoutunut, mikä maailma hänelle olikaan avautunut.

Raidallinen Lohikäärme ja Majakkasaari

Majakkasaari oli kooltaan sellainen, että Raitsu eli Raidallinen Lohikäärme ehti tepastella sen ympäri auringon noustua ennen auringon laskua. Jos siis meni pitkin saaren reunoja. Jos taas valitsi mennä lävitse keskeltä saarta, siihen tarvittiinkin jo paljon enemmän auringon nousuja ja laskuja. Raitsun lempipaikkasijaitsi saaren koillisrannalla, jossa kasvoi violetin värisiä hymmyrkäisiä. Hymmyrkäiset olivat marjoja, joissa oli villiruusun tuoksuinen kukka. Marjojen makua voisi verrata vaikkapa karhunvatukan ja mansikan sekoitukseen.

Raidallinen Lohikäärme

Meidän maailmaan, matkaan sadunhohtoiseen. Kohti satujen majakkaa, joka karttana toimii, alla tuhansien tähtien. Kulkijoille, jotka silmänsä suljettuaan, lompsivat unelmoiden unten maassa vaan.

Saarella majakan asuu Lohikäärme Raidallinen. Raidallisen Lohikäärmeen tehtävänä on vartioda majakan tulta sammumasta. Se onkin tärkeä homma, koska, jos tuli sattuisi sammumaan, monella kulkijalla menisi suunnistukset aivan sekaisin.

Luottamus

Mitä on oikeastaan luottamus? Onko se sitä, että jos kahdella ihmisellä on samanlainen käsitys oikeasta ja väärästä niin haluaa toimia sen mukaan? Onko se sanatonta uskoa siihen, että haluaa toimia niin, että toiselle ei tule paha olo? Mitä luottamukseen tarvitaan? Tarvitaanko siihen usko ja ymmärrys siitä, että on samanlainen arvomaailma, kenen kanssa luottamusta rakentaa?

Otson ja Kuomasen talviseikkailut

Otso ja Kuomanen päättivät vielä katsoa Karhujen kirjaan. Kirja oli piiloitettu luolan seinämään ja se paljastui sielta kun tassutanssi oli tanssittu. Tassu ylos, yli ja yhteen, toinen anturoista tuntee kun, kosketus tassujen tanssin sut ympäri kiepauttaa. Siella se luki Karhujen kirjan luku III osa viisi: "Sammalten sisuuntuminen saatu oikeaan kurssiin, onnea Otso ja Kuomanen, muistakaahan tekin ihan vaan välillä nukkua ;) "

Otson ja Kuomasen talviseikkailut

"No mie hyvinkin, ihme, sie muistit ja ei menny ees kauaa!", Kuomanen totesi. Kuomanen kertoi Johannekselle Sammalten sisuuntumisesta ja selitti haurasrakenteisten voimaantumista, jotta Johanneksella olisi keinoja ymmärtää itseään ja sitä kautta toimia vaikeissakin tilanteissa. Haurasrakenteisuus tarkoittaa siis sellaista luonteenpiirretta, joka ymmärtää sammaleen rakenteen lailla laaja-alaisesti asioita. Mutta jos tätä piirrettä ei itse tiedä, voi kuvitella olevansa sitä mitä ymmärtää, jolloin kaikki menee yli ymmärryksen. Tähän lisättynä oikeamielisyys pyrkii myos tasapainottamaan mielestään oikeaan suuntaan asioita, jolloin soppa on liian paksu ja raskas yhdelle kestää. Tämän kuultuaan Johannes vaipui samantien ihanaan rentouttavaan oikeaan uneen. Kuomanen ei arvannutkaan kuinka nopea vaikutus luotettavalla seuralla olikaan, mahtavvaa, Kuomanen mietti, kerrassaan mahtavvaa! Loput kahdestatoista tunnista menivat suloista tuhinaa kuunnellessa. Karhut tiesivät Johanneksen osaavan toimia, miten nyt toimisikaan, mutta ainakin Johanneksen aivot saivat levätä hetken kunnolla ja hänen olisi taas helpompaa jatkaa oloaan oikeamielisena ja sisuuntuneena haurasrakenteisena. Otso ja Kuomanen palasivat takaisin Koloon ja lauloivat Runolle purkukoodin, joka tiesi jatkaa matkaansa omiin touhuihin. Valtakunnassa kaikki hyvin.